LbD- projektin analyysi

Analyysin aika,

Mielenkiintoiset kaksi päivää takana. Opin paljon ja uskoakseni myös projektin muut toimijat oppivat paljon.   Tässä artikelissa otan kantaa myös  opettajan rooliin LbD projekti työskentelyssä.

Projektin käytännön toteutuksesta voitte lukea

leikkileikkina.blogspot.fi  -sivuilta. He ovat hyvin kuvanneet käytännön toteutusta sanoin ja kuvin.

Itse koin oppineeni paljon koko tämän prosessin aikana. Eteenkin tämän leikki.leikkinä projektin aikana. Koska ihmisten kohtaaminen on minulle tuttua ja uusiin tilanteisiin heittäytyminen on minulle helppoa, niin oppiminen oli lähinnä opettajan erilaiset roolit, sekä teorian ja käytännön vahva ero.

Opettajan rooli arvioijana LbD:ssa. Lähtökohtana on muistettava se, että ryhmäläisten ei tarvitse vielä olla valmiita ammattilaisia. Liian helposti alkoi ajattelemaan kuinka ammattilaisen olisi tilanteessa toimittava. Mutta kyseessä on vasta toisen vuosikurssin opiskelijoita, joilla ammattilaisuuden kehittyminen on vasta käynnissä.  
LbD ei ole olemassa selkeää arviointi asteikkoa. Arviointia on sovellettava sen mukaan mitä toteutetaan, kuka toteuttaa jne. Siis voiko arviointia tehdä enää hankalamaksi opettajalle? Näin noviisina ratkaisen tilanteen sillä, että vertaan oman projektiryhmäni tuotosta suhteessa muiden opettajien omille ryhmilleen antamiin arvosanoihin.  Lisäksi painoarvoa on opiskelijoiden itsearvioinneilla. Tärkeänä pidän myös reflektointia, ”Ovatko he huomanneet miten olisi voinut toimia toisella tavalla?” Lisäksi ohjaava opettajani on tehnyt hyvin kevyen ohjeistuksen arviointiin. Siinä keskitytään kuitenkin LbD perus ajatus maailman: Innovatiivisuus ja luovuus, Tutkimuksellisuus ja toteutus, Kumppanuus ja autenttisuus. Kävimme Arviointi opintojaksolla läpi sitä kuinka arvioinnin tulisi olla selkeää ja läpinäkyvää. Mutta LbD:ssä on kyllä hankala saada arviointia paperille yksiselitteisesti. Ehkä, jos jollain opettajalla olisi oikeasti aikaa niin, jokaiseen opintokokonaisuuteen tulisi rakentaa tarkempi arviointi asteikko jokaisen opintojakson omille projekteille. Koska tällaista ei ainakaan vielä ole, niin kovin selkeää ei ole arviointi. 

Tästä pääsemme sujuvasti seuraavaan aiheeseen eli opettajan rooli projekteissa. Hämmästyksessäni huomaisin, että muut opettajat eivät olleet mukana toteutuksissa lähes yhtään tai ehkä vain ja ainoastaan sivullisen katsojan roolissa. Syyt miksi opettajat eivät osallistu toteutukseen ovat varmasti moninaiset. Minulla itselläni oli aikaa osallistua projektin toteutukseen. Suunnitteluun olisin myös halunnut osallistua enemmän, mutta sairastuin ja se osuus jäi minun osaltani vähäiseksi. Toimin aktiivisesti mukana projektin toteutuksessa, mutta näin sen ainakin teoriassa tulisi aina olla ja muusta minullahan ei ollut tietoa.
Ryhmäni oli hyvin ihmeissään ja jopa ehkä vähän närkästyneitä, että toimin mukana projektin toteutuksessa. Yritin olla liikaa ohjailematta mitään, yritin toimia tasavertaisena toimijana. Leikkiä mukana, ottaa valokuvia ja lähestyä lapsia sekä jossain määrin yhteistyökumppaneitamme, MAVA ryhmän opiskelijoita. En halunnut puuttua itse toiminnan etenemiseen, koska en päässyt suunnittelemaan toteutusta. Minun mielestäni opiskelijat pitivät minua ulkopuolisena. Uskoakseni he olivat tottuneet siihen, että opettajat eivät ole mukana projekteissa. Mikä taas on täysin ristiriitaista LbD perusajatukselle: 

”LbD-toimintamallissa oppiminen on väline uuden osaamisen saavuttamiseksi, mikä ilmenee uudenlaisina toimintamuotoina ja -tapoina. LbD tarjoaa opiskelijoille ja opettajille aidon kohtaamisen työelämän kanssa ja yhdessä toimimisen mallin uutta luovina yhteistyökumppaneina. Oppijat oppivat tunnistamaan kehittämiskohteita, luomaan uusia ratkaisuja, tuotteita ja toimintamalleja sekä kehittämään omaa toimintaansa työelämän muuttuvia vaatimuksia huomioon ottaen.” (Laurea Lbd. 2011)

”Keskeistä LbD-toimintamallissa on yhdessä toimiminen. Kehittämispohjaisen oppimisen käytännön toteutuksissa opettajalta odotetaan ennakkoluulotonta, rohkeaa ja luovaa asennetta. Toimintaa ohjaavat yhteiset pelisäännöt sovitaan kaikkien osallistujien kanssa. Toiminta edellyttää halua tehdä yhteistyötä ja rakentaa kumppanuuksia. Hankkeissa työskentely vaatii myös kykyä sietää välillä epävarmuutta ja keskeneräisyyttä. Opettaja rakentaa avointa, tasapuolisuutta arvostavaa ja kaikkia kunnioittavaa työskentelykulttuuria. Kumppanuus mahdollistaa vastuullisen yhdessä toimimisen. Opettajan työ sisältää hankkeiden ja projektien suunnittelua, hankkeen eri vaiheisiin osallistumista, johtamista ja organisoimista erilaisten toimijoiden kanssa. Opettaja voi toimia jossakin hankkeessa projektipäällikkönä, toisessa esimerkiksi ohjaajana, kehittäjänä tai tutkijana. Erilaisissa työpajoissa opettaja ohjaa opiskelijoita saavuttamaan hankkeissa tarvittavaa osaamista. Projektipäällikkönä opettajalla on tärkeä rooli opetuksen sekä tutkimus- ja kehittämistyön yhdistäjänä. Samoin opiskelijoilla on erilaisia rooleja suhteessa osaamisen kehittymiseen. Opiskelija voi olla mukana kehittäjänä, käytännön toimijana ja myös projektipäällikkönä sekä tutkijana” (Laurea Lbd. 2011)

Reflektiossa kerroin opiskelijoille miksi osallistuin mukaan, sekä näytin heille teorian joka pohjalta toimin. Toivottavasti se selkeytti opiskelijoita tai ehkä se vaan sekoitti ja aiheuttaa lisää närkästystä. Tiedä sitä sitten. Minusta vain on niin, että opettajan tehtävä projektissa on tuoda sitä ammattilaisen näkökulmaa sekä suunnatta projektia opetussuunnitelman mukaisesti. Projektit olisivat opettajalle paikka kohdata aitoa työelämää. Jos on pitkään toiminut opettajana niin kontakti ja työelämän näkökulma on opettajalle tärkeää oppia. Jos opettaja ei osallistu projektiin niin silloinhan voidaan tehdä mitä vain. Siis tarkoitan mitä vain. Onko se oppimisen näkökulmasta asian mukaista? Kaikki opettajat ohjaavat ryhmiään, mutta siitä kuinka paljon riippuu varmasti siitä kuinka paljon ryhmät pyytävät ohjausta.  

Oppimisen näkökulmasta näen että LbD näin toteutettuna on kuitenkin hyvä oppimisympäristö. Opiskelijat pääsevät aidosti kohtaamaan asiakkaita. He oppivat kuinka tärkeää on kokonaisuuden kanalta hoitaa oma tehtävänsä. Vastuullisuus oli ryhmäni oppilailla esimerkillinen.  Jokainen osallistui projektin suunnitteluun ja toteutukseen. Uskoakseni he ovat vastuullisia myös omassa työharjoittelussa ja työskentelyssään myöhemmin. Heidän tehtävänään oli myös kirjata työaika seurantaa ja budjettia, jos sellaista tarvittiin. He myös puhuivat sujuvasti englantia, jos siihen oli tarve asian eteenpäin viemisen kannalta. Lopputulokseen ei voi olla kuin tyytyväinen. Jokainen suoritui osastaan hyvin arvosanoin. 

LbD- Projektin toteutus lähenee.

Opetusharjoittelu päiväkirja,

Huomenna  on ryhmäni projekti toteutus. Mielenkiinnolla odota mitä ryhmä on saanut aikaan. Itse olen joutunut oleman paljon vain etäyhteydessä ryhmääni. Mutta onneksi otimme bogin käyttöön ja olen voinut seurata projektin etenemistä ja suunnittelua kautta. Toistaiseksi bogi on avoin ja voitte lukea sitä. Ryhmä on oivallisesti ja tarkasti kuvannut toteutuksen suunnitelman

http://leikkileikkina.blogspot.fi

Lapsien läsnäolo tuo aina uusia käänteitä suunnitelmiin. Mielenkiinnolla odotan mitä huomenna tapahtuu. Toivottavasti ryhmä on saanut lapsilta kuvaus luvat kuntoon että voin itsekin jakaa kuvia huomisesta päivästä, mutta ainakin tuolta ryhmän leikkileikkinä.blogspot.fi sivujen kautta pääsee katselemaan kuvia.

Projekti toteutetaan osan aistien hanketta. Aistien hankeesta- avoimia oppimisympäristöjä hanke. Tarkemmin voit lukea Laurean sivuilta http://www.laurea.fi/fi/aistien/aistien/Sivut/default.aspx.

"Valtakunnallisessa Aistien - Avoimia oppimisympäristöjä kehittämässä -hankkeessa kehitetään moniaistisia oppimisympäristöjä, joissa aisteja hyödynnetään elämyksellisyyden ja oppimisen tukena.  Visuaaliset elementit, tunnusteltavat esineet, äänet, tuoksut ja maut herättävät erilaisia muistoja ja mielleyhtymiä. Elämystilojen rakentaminen yhteisöllisesti on tärkeä prosessi - samoin tilat elämysten ja vuorovaikutuksen virittäjänä.

Hanke käynnistyi syksyllä 2011 ja päättyy vuoden 2014 lopussa. Hankkeen rahoittava ja hallinnoiva viranomainen on Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Hanketta rahoitetaan Euroopan Sosiaalirahaston rahoituksella. Aistien-hanke kuuluu Manner-Suomen ESR-ohjelman valtakunnalliseen osioon, osaksi Avoimissa oppimisympäristöissä aktiivisiksi kansalaiseksi -kehittämisohjelmaa." (Laurea, 2014)

Mielenkiinnolla odotan myös sitä kuinka kotoutumisen näkökulma näkyy huomenna ja torstaina. Itse olen hyvin pettynyt siihen että MAVA ryhmän oppilaat eivät ole osallistuneet blogin tekoon tai kommentointiin, ainakaan tässä vaiheessa. Asiaa aijon kysellä huomenna.

Toivottavsti pystyn pian kertomaan enemmän opettajan roolista LbD projektissa. Tässä vaiheessa käsitys opettajan roolista hakee vielä muotoaan. Luulen kuitenkin että opettajilla on hyvin erilaisisa käytäteitä projekteista ja kiireistä riippuen.

Lähteet:

Laurea AMK, 2014. Viitattu 11.3.2014  http://www.laurea.fi/fi/aistien/aistien/Sivut/default.aspx

 

Learning by Developing, LbD

“Kehittämispohjaisesta oppimisesta, Learning by Developing, on tullut Laurean tavaramerkki. Se on laatupalkittu Korkeakoulujen arviointineuvoston laatuyksikköarvioinnissa, todettu hyväksi ja toimivaksi kansainvälisissä arvioinneissa ja lienee asia, josta Laurea eniten tunnetaan kansainvälisellä korkeakoulukentällä”
(Raij 2011, 3)

Mikä on Lbd?

LbD (Learning by Developing) on pedagoginen malli. Pedagoginen malli on teoriaperusteinen työväline opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Pedagogisten mallien taustalla vaikuttaa tämän hetkinen ymmärrys oppimisen luonteesta. Collisin ja Moonenin (Korpi, 2001) mukaan pedagoginen malli on aina suhteessa opetus- ja opiskeluprosessiin.  Pedagogisia malleja voi olla samanaikaisesti käytössä useita, mutta ne toteuttavat yhteistä pedagogista periaatetta. Pedagogisia periaatteita ovat esimerkiksi:

• Ongelmalähtöisyys
• Pyrkimys herättää kognitiivisia konflikteja, lähtökohtana Jean Piaget ajatus oppimisesta.
• Lähikehityksen vyöhykkeellä oppiminen
• Jo opitun laajentaminen uuteen, lähtökohtana Lev Vygotskyn teoria
• Sosiaalinen vuorovaikutus ajattelun rikastuttajana (Gavriel Salomon).

Learning by Developing (LbD) on kehittämispohjainen oppiminen. Tällä hetkellä toimintamalli kytkeytyy pragmatistiseen oppimiskäsitykseen. Jon Dewey näki koulun pienyhteiskuntana. Koulun tulisi olla paikka jossa opitaan taitoja ja tietoa elämää varten. Opetuksen eheyttämiseen Deweyllä oli selkeä ohje koulun asettamisesta yhteyteen elämän kanssa, näin  kaikki oppiaineet joutuvat pakosta vuorovaikutukseen keskenään. (Wikipedia 2013)

Deweyn mallissa opetuksen pohjana on neljä peruselementtiä:

• Sosiaalisuus, joka ilmenee keskusteluissa ja viestinnässä
• Kiinnostus tutkimiseen ja uuden keksimiseen
• Tekemisen ja rakentamisen halu
• Taiteellinen ilmaisu

Ammattikorkeakouluun kontekstissa keskeistä on uusien toimintatapojen muotoutuminen ja työelämän uudistaminen. Deweyllä ja sitä kautta Pragmatistisessa oppimiskäsityksessä painottuu yhdessä toimiminen, yksilöä ja ympäristöä muuttava toiminta sekä kokemuksen ja vuorovaikutuksen merkitys. Oppiminen nähdään aina aktiivisena toimintana. Erilaiset toiminnot ja niiden seuraukset johtavat uusiin toimintatapoihin ja käytänteisiin. Laurean pedagoginen strategia painottaa työelämälähtöisyyttä. (Raij 2011, 8)

Kasvatusfilosofisessa luokittelussa pragmatistinen oppimiskäsitys edustaa tulkinnallista paradigmaa, jossa sosiaalinen maailma nähdään jatkuvasti muuttuvana ja uusiutuvana. Opiskelun tavoitteena on luoda muutoskykyä ja osallistua muutokseen muuttuvassa yhteiskunnassa. (Raij 2011, 8).

Suomen laki määrittelee ammattikorkeakoulun pedagogiseksi perustehtäväksi alueellisen tutkimuksen ja kehittämisen (2003/351, 4 §). Laurea ammattikorkeakoulussa tätä tehtävää toteutetaan integroitumalla yhteiskuntaan ja lähiympäristöön. Alueellisen kehityksen tavoite on viitoittanut tietä Learning by Developing (LbD)-toimintamallin luomiseen. Ensin opetus hankkeistettiin kiinteästi alueen työelämäyhteistyössä. Muuttuvat käytännöt puolestaan haastoivat oppimisympäristöjen kehittämiseen ja rakentamiseen. Opetusta ja oppimista alettiin toteuttamaan uudella tavalla. Muutosten vaikutusta alettiin tunnistaa ja se suuntasi tutkimustyötä kehittämispohjaisen oppimisen. (Raij 2011, 6)

“LbD-toimintamallissa oppiminen on väline uuden osaamisen saavuttamiseksi, mikä ilmenee uudenlaisina toimintamuotoina ja -tapoina. LbD tarjoaa opiskelijoille ja opettajille aidon kohtaamisen työelämän kanssa ja yhdessä toimimisen mallin uutta luovina yhteistyökumppaneina. Oppijat oppivat tunnistamaan kehittämiskohteita, luomaan uusia ratkaisuja, tuotteita ja toimintamalleja sekä kehittämään omaa toimintaansa työelämän muuttuvia vaatimuksia huomioon ottaen.” (Raij 2011, 6)

“LbD:n ominaispiirteet ovat autenttisuus, kumppanuus, kokemuksellisuus, luovuus ja tutkimuksellisuus. Autenttisuus tarkoittaa aitoa työelämäyhteyttä. Työelämäläheinen tutkimus- ja kehittämishanke nähdään oppimisympäristönä, joka mahdollistaa uusien toimintatapojen muotoutumisen. Kumppanuus tarkoittaa opiskelijoiden, opettajien, työelämän asiantuntijoiden sekä asiakkaiden vastuullista yhteistoimintaa, johon yhdessä sitoudutaan. Kumppanuus rakentuu luottamukseen ja on luonteeltaan tasavertaista. Kokemuksellisuus voidaan ymmärtää eri näkökulmista. Ensinnäkin kokemukset rakentavat osaamista niille annettujen merkitysten myötä. Toiseksi kokemuksellisuutta voidaan tarkastella uusien toimintatapojen muotoutumiseen johtavien prosessien myötä. Luovuus on keskeistä uuden synnyttämiseksi. LbD:ssä lähtökohtana on kyky toimia alati muuttuvassa maailmassa, jolloin muutoksessa toimiminen on luonnollinen lähestymistapa. Tutkimuksellisuuden vaatimus nousee korkeakoulukontekstista.”(Raij 2011, 9)

Oppimisympäristöt

LbD malli on avoin oppimisympäristö. Avoimessa oppimisympäristössä korostaan opiskelijakeskeisyyttä, oppimisprosessin tärkeyttä, monipuolisten opetusmenetelmien käyttöä, verkostoitumista todellisiin työympäristöihin ja oppimista tukevia ohjausmenetelmiä. Opiskelijan oppimisessa tavoitellaan itseohjautuvuutta ja aktiivisuutta. Teoreettisena lähtökohtana toimii sosiokulttuurinen oppimisen tutkimuksen viitekehys. Tästä viitekehyksestä katsoen oppimista ei voi pitää pelkästään tiedonhankintana tai yksittäisen ihmisen osaamisena ja asiantuntijuutena. Tutkimuskohteena eivät ole vain yksilöt ja heidän ajattelunsa, vaan pikemminkin yksilöt ryhmän tai yhteisön jäseninä ja niiden toimintaan osallistuvina toimijoina. Oppimista tarkastellaan asteittain syvenevänä osallistumisen prosessina, jonka aikana yksilö saavuttaa yhteisössä keskeisen aseman ja oppii käyttämään yhteisön materiaalisia (esim. kynät, kompassit, tietokoneet) ja psykologisia työkaluja (esim. käsitteet, symbolit, erilaiset kielet) toiminnassaan (Vygotski 1978; Lave & Wenger 1991; Säljö 2001; Hakkarainen, Lonka & Lipponen 2004). (Raij 2010, 13)

Laureassa oppimisympäristöä tarkastellaan ammattikorkeakouluosaamisen näkökulmasta, työelämälähtöisenä tutkimus- ja kehittämishankkeena sekä fyysisenä, virtuaalisena että henkisenä tilana. Oppimisympäristöt kattavat kaikki osaamisen lajit. Oppimisympäristöjen tarkoituksena on  tukea uutta luovien toimintatapojen kehittymistä ja on rakennettu opetussuunnitelmassa osaamisena kuvattujen tavoitteiden pohjalta.  Tutkimukseen perustuva tieto, kyvyt, taidot, eettinen tieto ja kokemuksellinen tieto muodostavat osaamistavoitteet kattavan kokonaisuuden. Tavoitteena on, että työelämälähtöiset TKI-hankkeet (hankesalkku) tukevat osaamistavoitteita laaja-alaisesti. Opiskelu tapahtuu yhdessä työelämän edustajien kanssa. Opiskeluun liittyvät silloin olennaisesti aidot tehtävät työpaikalla ja aitojen ongelmien ratkaiseminen, vuorovaikutuksessa työpaikan henkilöstön ja oppilaitoksen opettajan kanssa. (Raij 2011, 12).

Työelämälähtöinen Tutkimus, Kehitys ja Innovaatiohanke (TKI) nähdään selkeästi yhtenä opetuksen tärkeimmistä oppimisympäristöistä. Se mahdollistaa opetussuunnitelman mukaisen osaamisen kehittymisen. Hankkeessa toimitaan sekä opintojaksojen, ammattitaitoa edistävän ohjatun harjoittelun että opinnäytetöiden puitteissa. Laaja hanke voidaan jakaa projekteiksi. Myös erilaiset työelämälähtöiset kehittämistehtävät tarjoavat luovan ja opiskelijaa motivoivan oppimisympäristön. Erilaiset työpajat ja labrat monipuolistavat opettajan ja opiskelijan mahdollisuuksia osallistua hanketyöhön ja kehittää uudenlaista osaamista.

Fyysisen oppimisympäristön muodostavat tilat ja tekniset välineet, joiden pyrkimyksenä on innostaa uutta luovaan opiskeluun. Virtuaaliympäristöt ovat myös aktiivisessa käytössä. Virtuaaliympäristö avaa portteja yhteisöjen välillä, niin paikallisesti, kuin kansainvälisestikin. Aktiivisessa käytössä ovat mm. Optima, Second Life ja Adobe Connect. (Raij 2011, 12).

Työpajojen tutkimus- ja kehittämishankkeissa opiskelijat oppivat ilmiöiden ymmärtämiseen ja hahmottamiseen tarvittavat käsitteet, teoriat, mallit ja tutkimusmenetelmät sekä erilaiset taidot ja työvälineiden käytön, mikä mahdollistaa kohtaamisen, yhteistyön ja myös käsillä tekemisen. Työpajoja kutsutaan Laureassa nimellä Labra. Labrat jakaantuvat luonteeltaan tutkimus-, testaus- ja living lab -labroiksi. Tutkimus- ja testauslabrat ovat ympäristöjä uusien ideoiden ja innovaatioiden tuottamiseen ja testaamiseen. Living lab -ympäristössä asiakkaat ja käyttäjät ovat keskeisesti mukana oman elämänsä ja työnsä asiantuntijoina (Raij 2011, 12).

Oppimisympäristö voi olla myös henkinen tila. Se mahdollistaa eri toimijoiden välisen kohtaamisen ja aitoon yhteistyöhön johtavan vuorovaikutuksen. Ilmapiiristä pyritään luomaan avoin ja tasapuolisuutta arvostava. Työskentelykulttuuri on innostava, luova ja uuden etsintään kannustava. Ideana on että virheistä oppii ja niistä syntyy uutta oppimista. Viestintäkulttuuri on avointa ja kaikkia kunnioittavaa. Oppilaat, opettajat ja työyhteisön edustajat ovat kaikki tasa-arvoisessa asemassa ja avoimessa vuorovaikutuksessa. Erilaisuus on voimavara, josta kumpuaa uutta. Kumppanuus mahdollistaa vastuullisen yhdessä toimimisen. Oppimisympäristöt mahdollistavat yhdessä toimimisen sekä omien toimintatapojen arvioinnin ja uudistamisen hankittujen kokemusten pohjalta (Raij 2011, 12).

LbD opettajan näkökulmasta

Lbd luo erinomaisen toimintaympäristön opettajille, jotka haluavat kehittää osaamistaan, uudistua ja verkostoitua. Se velvoittaa aitoon yhteistyöhön alueen toimijoiden kanssa, sekä kiinteään vuorovaikutukseen muiden opettajien, opiskelijoiden kuin työelämän kanssa. LbD luo mahdollisuuksia vaikuttaa työelämään. On mahdollisuus olla osallisena muuttuvassa työelämässä. (Raij 2011, 14).

Hankkeissa opettaja kohtaa työelämän asiantuntijat ja asiakkaat, joiden tehtävänä on opettajien rinnalla osallistua opiskelijan ohjaukseen ja osaamisen arviointiin. Lbd malli edellyttää opettajalta jatkuvaa verkostojen rakentamista ja niiden ylläpitämistä. Verkoston rakentamisessa tarvitaan aloitteellisuutta ja toimintaympäristön tuntemusta. Opintojen toteutuksen suunnittelu voi alkaa useammalla tavalla (Raij 2011, 15):

• Verrataan olemassa olevien hankkeiden (hankesalkku) sisältöjä opintojakson osaamistavoitteiden sisältöihin
• Opintojakson osaamistavoitteiden ympärille luodaan yhdessä työelämän asiantuntijoiden kanssa työelämää kehittävä hanke
• Osallistutaan tutkimus- ja kehittämishankkeeseen yhdessä työelämän kanssa, minkä jälkeen arvioidaan hankkeessa saavutettu osaaminen suhteessa opetussuunnitelmassa kuvattujen opintojaksojen tavoitteisiin

Opettaja on yksi hankkeen toimijoista. Opettajan lisäksi hankkeessa työskentelee opiskelijoita eri opintojaksoista tai jopa useilta koulutusaloilta. Tämä luo aitoa innovatiivisuutta vuorovaikutuksessa eri koulutusalojen kesken. Suomi on pieni yhteiskunta, jonka ansioituneen koulutuksensa ansiosta voi tarjota työelämään laaja-alaisen koulutuksen saaneita henkilöitä. Jos esimerkiksi hankkeeseen osallistuu opiskelijoita eri toimialoilta kuten sosiaali- ja terveysalalta ja liiketalouden- ja hallinnonalalta, niin voi syntyä uutta innovatiivista näkemystä työelämään. Suomen yhteiskunta tarvitsee uusia toimintamalleja ja luovuutta työelämän haasteiden ratkaisemiseksi.

LbD toimintamallissa opettaja kohtaa monenlaisia haasteita. On pystyttävä luopumaan perinteisestä opettajan roolista. Ei riitä, että opettaja toimii tiedon jakajana.On verkostoiduttava ja oltava innovatiivinen. On osattava tuoda esiin se hyöty minkä työelämän toimijat saavat yhteistyöstä oppilaitosten kanssa. Lbd opettaja on ohjaaja ja yhteistyökumppani, sekä osaamisen tunnistaja ja tunnustaja. (Raij 2011, 26)

Lähteet:

Raij, K.  Niinistö-Sivuranta, S. Ahonen, O.  Immonen-Orpana, P. Pääskyvuori, M. Rantanen, T. Lassila, E.  2011. Kehittämispohjaista oppimista, LbD-opas. Laurea AMK.

Korpi. n.d. Pedagogiset mallit. Viitattu 10.2.2014. https://koppa.jyu.fi/avoimet/mit/tietotekniikan-opetuksen-perusteet/Opetusmenetelmista-ja-lahestymistavoista/pedagoginen-malli

Wikipedia. 2013. John Dewey. Viitattu 10.2.2014 http://fi.wikipedia.org/wiki/John_Dewey

Aktivoiva opetus

Tutustun seuraavassa lyhyesti Aktivoivaan opetuspedagogiseen malliin. Aktivoiva opetus on oppijakeskeinen pedagoginen malli, jossa oppiminen ymmärretään tiedon aktiiviseksi tuottamiseksi. Aktivoivassa opetuksessa opiskelijan ja opettajan roolit muuttuvat. Tämä tietenkin vaatii opettajalta ja ryhmältä enemmän. Opettajan roolin keskeisyys on ollut oppimisessa keskeistä aina. Aktivoivan opetuksen perusajatuksena on siirtää vastuuta oppimisesta oppijalle itselleen ja aktivoivien menetelmien kautta. Tavoitteena on tehdä opetuksesta oppijaa aktivoiva sekä motivaatiota herättävä kokonaisuus. Keskeisenä ajatuksena on tukea oppijan asiantuntijuuden kehittymistä, sekä auttaa oppijaa kehittämään toiminnallisia mentaalisia malleja oppimisen kohteena olevista asioista ja ilmiöistä.  Useasti on ajateltu, että kirjoittaminen on aktivoivan oppimisen lähtökohta. Mutta nykyaikana koen, että käytössä voi olla muitakin aktivoinnin välineitä. Kuitenkin AMK tasolla opiskelu ja oppiminen perustuu paljolti juuri kirjoittamiseen.


Aktivoivassa oppimisessa katsotaan olevan kolme vaihetta. Diagnosointi jolla pyritään selvittämään opiskelijoiden lähtötaso. Sen jälkeen aloitetaan aktivointi vaihe. Jonka tarkoituksena on herättää opiskelijoiden mielenkiinto. Tärkeää opettajalle on pohtia kunnolla etukäteen miten ryhmän opiskelijat saadaan motivoitumaan aiheesta.
Seuraavassa vaiheessa opettaja seuraa oppimisprosessia. Opettajan keskeisiin tehtäviin on tukea ja ohjata oppimisen prosessin etenemistä. Kolmanneksi vaiheeksi katsotaan palautteen antaminen. Aktivoivassa oppimisessa palautteen antaminen on oppimisen edellytys. Palautetta annetaan kokoaikaisesti ja sen tehtävänä on kehittää ja innostaa oppijaa. Koska palautteen tarkoituksena ei ole lannistaa oppijan intoa, sitä on hyvä antaa sanallisesti. Pelkkä numeraalinen tai hyväksytty - hylätty palaute ai aktivoi oppijaa etenemään.



Pidän tästä aktivoivasta opetus pedagogiikasta. Se kytketään konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen, jossa uusi tieto rakentuu vanhan tiedon päälle. Konstruktivistä oppimiskäsitystä käytän itse opettamisessa ja olen sen valinnut opetusharjoittelun pääpedagogiseksi malliksi. Konstruktivistinen oppimiskäsitys korostaa jokaisen oppijan yksilöllisyyttä ja ihmisten keskinäisen vuorovaikutuksen merkitystä. Oppija nähdään itseään ohjaavana, kehittymään pyrkivänä yksilönä, joka omista ainutlaatuisista lähtökohdistaan pyrkii sivistymään, kasvamaan ihmisenä, kasvamaan henkisesti ja kasvamaan yhteiskuntaan.

Oppimisen lähtökohta on oma ennakkokäsitys kyseisestä asiasta; se ohjaa oppimista ja sitä miten oppilas tulkitsee opettajan jakaman tiedon tärkeyden ja merkityksen. Konstruktivistisen opetuksen lähtökohta ei siksi olekaan opettajan käsitys tai oppikirjan kirjoittajan käsitys asiasta, vaan oppilaan oma käsitys asiasta. Ihmisen ajattelun konstruktiivisesta luonteesta johtuen, oppiminen ja opettaminen eivät koskaan voi perustua vain tiedon siirtämiseen opettajalta tai oppikirjasta oppilaan päähän. Tieto ei siirry sellaisenaan, vaan aina oppilaan oman ajattelu- ja tulkintaprosessin kautta. Konstruktivismin mukaan oppiminen tapahtuu aina siten, että opiskelija tulkitsee valmiiden tausta käsitystensä pohjalta uuden saamansa tiedon, ja muodostaa siitä uuden tietokokonaisuuden, oman käsityksensä.


Seuraavassa artikkelissa otan tarkasteluun Laurean Learning by Developin (LbD) Kehittämispohjainen oppiminen. Joka on Laurean kehittämä oma pedagoginen malli.