Opetusharjoittelussani Laurean AMK pääsin aitiopaikalta näkemään
millainen on opettajan verkostoitumistarve. Verkostoituminen on opettajalle
suoraan välttämätöntä. Ammattikorkeakoulujen pedagoginen tehtävä,
aluekehitys- sekä tutkimus- ja kehittämistehtävä (2003/351, 4 §) on Laureassa
nähty alusta lähtien integroituneena kokonaisuutena. Tämän ajatuksen pohjalta kehitetty
Learning by Developing (LbD), -toimintamallin vaatii opettajaa verkostoitumaan.
Ilman hyviä ja toimivia verkostoja LbD hankkeet eivät ala toimimaan.
Opintokokonaisuuteen, johon itse osallistuin, Sosiaalipedagogiikka ja
Monikulttuurinen työ kuuluu siis lähiopetusta ja LbD projekti. Yhteensä
projekteja tehtiin 12kpl. Jokaisessa ryhmässä oli 4-6 opiskelijaa. Projekti
toteutettiin yhteistytössä alueen toimijoiden kanssa. Opettajat olivat
verkostoituneet hyvin alueellisesti. Heillä oli valmiit yhteistyökumppanit
kaikille näille 12 ryhmälle. Opiskelijat saivat jopa valita omien
mielenkiinnonkohteiden mukaisia yhteistyökumppaneita. Ilman alueellista verkostoitumista ei olisi
aikarajojen puitteessa ollut mitenkään mahdollista toteuttaa 12 eri projektia.
”LbD:ssä on olennaista yhdessä toimiminen ja
tasavertainen kumppanuus, jonka mahdollistajana opettajalla on vastuullinen
rooli. ” (Laurea 2014)
Opettajuus Laurean AMK:ssa
yhteisöllisyyttä, osaamisen ja kokemusten jakamista. Tiedon jakajasta on edetty
yhdessä tekemiseen ja työelämän uudistamiseen sekä vastuulliseen osallistamiseen
ja osallistumiseen. Jokainen projekti on työelämälähtöinen tutkimus- ja
kehittämishanke. Näiden projektien, hankkeiden kautta avautuu uusia mahdollisuuksia
kehittää ja innovoida alueellista kehitystä. Ammattikorkeakoulu tasolla
opettajan työhön olisi tuotava näkyvämmäksi opettajan työelämäyhteys. Rahoitus
uudistuksen myötä työelämäyhteys tuli osaksi organisaation rahoitusta. Mutta
miten hyvät verkostoitumistaidosta ja halu alueellisen verkaostautumiseen
saadaan näkyviin opettaja tasolla? Laurean, Learning by Developing (LbD), -toimintamallin,
siis vaatii opettajuuden uudelleen katsomusta ja niitä hyviä
verkostoitumistaitoja. Mutta uskoakseni osa AMK opettajista voivat hautautua
työmääränsä alle oppilaitoksen sisätiloihin ilman halua tai tarvetta suurempaan
verkaostautumiseen. Olisiko jonkun sortin tulospalkkaus ratkaisu?
Tällä hetkellä
Ammattikorkeakoulut elävät suuren murroksen vaihetta. Yhtiöittämislaki,
rahoitus uudistus ja korkeakouluverkon karsiminen aiheuttaa opettajille ja
työyhteisöille suuria paineita. Monet säädökset ja opetussuunnitelmat
uudistuvat. Tällä hetkellä AMK opettajan on opiskeltava uutta häntä koskevaa
ohjeistusta ja lainsäädäntöä. Onneksi myös Laurean AMK organisaationa jakaa
opettajille ajankohtaista tietoa muuttuvista vaatimuksista. Ilman tätä
organisaatio tuomaa informaatioita on yksittäisen opettajan haastavaa löytää
ajan mukaista tietoa ja ohjeistusta.
Laureassa
opetussuunnitelmat uudistuvat lukukaudelle 2014-2015. Itse en ole kovinkaan
tietoinen tästä uudistuksesta ja sen tuomista haasteita. Uutta opetussuunnitelmaa katsoessani kiinnitin huomiota uudistuksen toisen vuoden
opintoihin. Sosiaalialan asiakstyö, joka on aiemmin kertonut opiskelijan suuntautumisvaihtoehdon, on
uudessa opetussuunnitelmassa
korvattu Sosiaalialan työn lähestymistavat ja
menetelmät otsikolla. Tämän kohdan alat löytyy vain opintokokonaisuudet: Sosiaalialan asiakastyön
menetelmäosaaminen, Luovuus ja toiminnallisuus asiakastyössä, Ammatillisten
työmenetelmien harjoittelu. Nämä eivät ainakaan nimiltään kerro minulle
suuntautumisvaihtoehdoista. Uskoakseni näiden takaa löytyy samoja sisältöjä
kuin aiemmin. Mutta voiko opiskelija todistuksen saamisen jälkeen enää kertoa/
todistaa oma suuntautumistaan? Sosiaalialan työkenttä on kuitenkin niin laaja,
että useaan työnkuvaan tarvitaan omaa erikoistumista. Työelämässä useasti
kysytään omaa suuntautumista. Tässä kohdassa totean että ammattikorkeakoulun
opettajan on syytä ottaa selvää mitä tulevat muutokset tarkoittavat omaa työtä
ajatellen, sekä omien opiskelijoiden työelämään siirtymistä ajatellen. Näitä
muutoksia ei yksikään opettaja voi sivuttaa.
Yrittäjyys
henkisyys
”Yrittäjämäinen ajattelutapa tarkoittaa
kokonaisvaltaista näkökulmaa ja kykyä ymmärtää, toimia ja tehdä aloitteita jopa
epävarmoissa olosuhteissa kaikilla elämän osa-alueilla.”
Laurean Learning by
Developing (LbD), projektin toteutus on
yrittäjyyden opiskelua. Siinä mietitään projekti suunnitelmasta aina
toteutukseen asti. Opiskelijoiden on vastattava yleisesti lähes itsenäisesti
kaikesta. Tehtäviin voi kuulua myös markkinointia ja budjetointia. Kun työskennellään yhteistyökumppaneiden ja
autenttisen työelämän kanssa, normaalit muutokset ovat osa projektin
läpivientiä. Laureasta, LbD opetussuunnitelman vuoksi, valmistuu varmasti hyvin
työelämässä pärjääviä yksilöitä. Epävarmassa tilanteessa, muutoksen keskellä
toimiminen ja asioiden omakohtainen selvittely antavat opiskelijalle
työelämässä vaadittavia taitoja. Näitä taitoja on mielestäni mahdotonta
opiskella koulunpenkillä. Näitä työelämän vaativia taitoja voi olla myös
haastavaa opetella työharjoittelussa. Suomessa on työharjoittelua koskeva
lainsäädäntö joka suojelee harjoittelijaa. Mikä sinänsä on erittäin hyvä asia.
Muistettava on kuitenkin, että useissa sosiaalialan työharjoittelupaikoissa
opiskelija ei saa ottaa vastuuta. Vaikka opiskelija työskentelisi lähes muiden
työntekijöiden tavoin, on hänen työnsä aina jonkun toisen vastuulla. LbD
projekteissa opiskelija joutuu yrittäjämäisesti toteuttamaan kokonaisuuden ja
saa tarvitsemaansa kokemusta työelämän vaatimuksiin.
Toimintaympäristön kehittäminen
Pääsin alusta
asti suunnittelemaan opetusharjoitteluni
opintokokonaisuuksien sisältöä. Toiveestani osallistuin Sosiaalipedagogiikka (5
op) ja Monikulttuurinen työ (5op) opintokokonaisuuteen. Sain siis olla
aktiivisesti innovoimassa opintokokonaisuutta. Suunittelu vaiheessa toin esiin
bogin käytön mahdollisuuden. Opiskelijat voisivat kirjoittaa Blogiin LbD-
projektin toteutuksesta päiväkirjan, loppuraportin ja yhteenvedon. Tämä idea
otettiin innolla vastaan. Toteutimme blogin ryhmäblogeina.
Tässä onnistuneista
tuotoksia
Bogi- muotoisesta
kirjoittamisesta pidettiin paljon. Oppilailla oli rankka, työntäyteinen
kevätlukukausi. Tämä tarkoitti useita päällekkäisiä opintokokonaisuuksia. Blogin
koettiin hyväksi vaihteluksi. Alun perin tarkoituksena oli, että opettajat
ohjaisivat projekteja blogien kautta. Pidin tärkeänä, että myös
yhteistyökumppani velvoitettaisiin jollain tapaa ottamaan osaa suunnitteluun
blogin kautta. Mutta tämä jäi toteutuksessa kyllä onnettomaksi. Ryhmässä
kuitenkin valittiin niin sanottu tutorryhmä, toinen LbD projektiryhmä. Tämän
tutor ryhmän oli tarkoitus kommentoida toisen ryhmän bogia ja auttaa projektin
suunnittelemisessa. Toteutuksissa myös turorryhmissä oli valtavia eroja
aktiivisuudessa. Opiskelijat toivoivat että opettajat olisivat olleet
aktiivisempia ohjaajia verkossa. Uskoakseni tämä ei kuitenkaan koskenut minua.
Tai näin haluan ainakin uskoa. Pyrin olemaan aktiivinen ryhmäni blogissa, muuta
totta kai olisin minäkin voinut olla vielä ohjailevampi. Uskoakseni blogi jää
jollain tapaa käyttöön opintokokonaisuuden sisälle. Tai ainakin ohjaava
opettajani Maire tykästyi blogin käyttöön työvälineenä.
Lisäksi ohjasin
opiskelijoita käyttämään muita verkkopohjaisia työkaluja. Hyvää palautetta sain
Driven käytön opettamisesta. Loppupalautteessa muutama opiskelija ihan erikseen
mainitsi minulle, että olivat ottaneet Driven ohjelmia käyttöön muissakin
opintokokonaisuuksissa.
Kontakti opetukseni pyrin
myös pitämään hyvin vastavuoroisena ja käytin laajasti eri opetusmetodeja.
Monet opiskelijat pitivät toiminnallisista opetusmetodeistani. Uskoakseni
monille jäi varmasti paremmin mieleen opeteltavat aihekokonaisuudet.
Olen todella kiitollinen Laurean
ammattikorkeakoululle ja ohjaavalle opettajalleni Maire Antikaiselle, että
antoivat minulle tilaisuuden päästä näkemään, kokemaan ja oppimaan opettajan
työstä ammattikorkeakoulussa. Tämän kokemuksen ansiosta uskon olevani parempi,
vahvempi ja viisaampi opettaja. Kunnioitan valtavasti opettajia jokaisessa
koulutusasteessa. Työnmäärä on valtava ja vastuu kasvaa kokoajan. Silti he
nöyrästi ja kunnioittavasti tekevät opetus ja kasvatustyötään omissa
organisaatioissaan. Kasvattavat ja ohjaavat Suomalaiseen yhteiskuntaa pätevää
ja osaavaa työvoimaa.