Aktivoiva opetus

Tutustun seuraavassa lyhyesti Aktivoivaan opetuspedagogiseen malliin. Aktivoiva opetus on oppijakeskeinen pedagoginen malli, jossa oppiminen ymmärretään tiedon aktiiviseksi tuottamiseksi. Aktivoivassa opetuksessa opiskelijan ja opettajan roolit muuttuvat. Tämä tietenkin vaatii opettajalta ja ryhmältä enemmän. Opettajan roolin keskeisyys on ollut oppimisessa keskeistä aina. Aktivoivan opetuksen perusajatuksena on siirtää vastuuta oppimisesta oppijalle itselleen ja aktivoivien menetelmien kautta. Tavoitteena on tehdä opetuksesta oppijaa aktivoiva sekä motivaatiota herättävä kokonaisuus. Keskeisenä ajatuksena on tukea oppijan asiantuntijuuden kehittymistä, sekä auttaa oppijaa kehittämään toiminnallisia mentaalisia malleja oppimisen kohteena olevista asioista ja ilmiöistä.  Useasti on ajateltu, että kirjoittaminen on aktivoivan oppimisen lähtökohta. Mutta nykyaikana koen, että käytössä voi olla muitakin aktivoinnin välineitä. Kuitenkin AMK tasolla opiskelu ja oppiminen perustuu paljolti juuri kirjoittamiseen.


Aktivoivassa oppimisessa katsotaan olevan kolme vaihetta. Diagnosointi jolla pyritään selvittämään opiskelijoiden lähtötaso. Sen jälkeen aloitetaan aktivointi vaihe. Jonka tarkoituksena on herättää opiskelijoiden mielenkiinto. Tärkeää opettajalle on pohtia kunnolla etukäteen miten ryhmän opiskelijat saadaan motivoitumaan aiheesta.
Seuraavassa vaiheessa opettaja seuraa oppimisprosessia. Opettajan keskeisiin tehtäviin on tukea ja ohjata oppimisen prosessin etenemistä. Kolmanneksi vaiheeksi katsotaan palautteen antaminen. Aktivoivassa oppimisessa palautteen antaminen on oppimisen edellytys. Palautetta annetaan kokoaikaisesti ja sen tehtävänä on kehittää ja innostaa oppijaa. Koska palautteen tarkoituksena ei ole lannistaa oppijan intoa, sitä on hyvä antaa sanallisesti. Pelkkä numeraalinen tai hyväksytty - hylätty palaute ai aktivoi oppijaa etenemään.



Pidän tästä aktivoivasta opetus pedagogiikasta. Se kytketään konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen, jossa uusi tieto rakentuu vanhan tiedon päälle. Konstruktivistä oppimiskäsitystä käytän itse opettamisessa ja olen sen valinnut opetusharjoittelun pääpedagogiseksi malliksi. Konstruktivistinen oppimiskäsitys korostaa jokaisen oppijan yksilöllisyyttä ja ihmisten keskinäisen vuorovaikutuksen merkitystä. Oppija nähdään itseään ohjaavana, kehittymään pyrkivänä yksilönä, joka omista ainutlaatuisista lähtökohdistaan pyrkii sivistymään, kasvamaan ihmisenä, kasvamaan henkisesti ja kasvamaan yhteiskuntaan.

Oppimisen lähtökohta on oma ennakkokäsitys kyseisestä asiasta; se ohjaa oppimista ja sitä miten oppilas tulkitsee opettajan jakaman tiedon tärkeyden ja merkityksen. Konstruktivistisen opetuksen lähtökohta ei siksi olekaan opettajan käsitys tai oppikirjan kirjoittajan käsitys asiasta, vaan oppilaan oma käsitys asiasta. Ihmisen ajattelun konstruktiivisesta luonteesta johtuen, oppiminen ja opettaminen eivät koskaan voi perustua vain tiedon siirtämiseen opettajalta tai oppikirjasta oppilaan päähän. Tieto ei siirry sellaisenaan, vaan aina oppilaan oman ajattelu- ja tulkintaprosessin kautta. Konstruktivismin mukaan oppiminen tapahtuu aina siten, että opiskelija tulkitsee valmiiden tausta käsitystensä pohjalta uuden saamansa tiedon, ja muodostaa siitä uuden tietokokonaisuuden, oman käsityksensä.


Seuraavassa artikkelissa otan tarkasteluun Laurean Learning by Developin (LbD) Kehittämispohjainen oppiminen. Joka on Laurean kehittämä oma pedagoginen malli.