Learning by Developing, LbD

“Kehittämispohjaisesta oppimisesta, Learning by Developing, on tullut Laurean tavaramerkki. Se on laatupalkittu Korkeakoulujen arviointineuvoston laatuyksikköarvioinnissa, todettu hyväksi ja toimivaksi kansainvälisissä arvioinneissa ja lienee asia, josta Laurea eniten tunnetaan kansainvälisellä korkeakoulukentällä”
(Raij 2011, 3)

Mikä on Lbd?

LbD (Learning by Developing) on pedagoginen malli. Pedagoginen malli on teoriaperusteinen työväline opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Pedagogisten mallien taustalla vaikuttaa tämän hetkinen ymmärrys oppimisen luonteesta. Collisin ja Moonenin (Korpi, 2001) mukaan pedagoginen malli on aina suhteessa opetus- ja opiskeluprosessiin.  Pedagogisia malleja voi olla samanaikaisesti käytössä useita, mutta ne toteuttavat yhteistä pedagogista periaatetta. Pedagogisia periaatteita ovat esimerkiksi:

• Ongelmalähtöisyys
• Pyrkimys herättää kognitiivisia konflikteja, lähtökohtana Jean Piaget ajatus oppimisesta.
• Lähikehityksen vyöhykkeellä oppiminen
• Jo opitun laajentaminen uuteen, lähtökohtana Lev Vygotskyn teoria
• Sosiaalinen vuorovaikutus ajattelun rikastuttajana (Gavriel Salomon).

Learning by Developing (LbD) on kehittämispohjainen oppiminen. Tällä hetkellä toimintamalli kytkeytyy pragmatistiseen oppimiskäsitykseen. Jon Dewey näki koulun pienyhteiskuntana. Koulun tulisi olla paikka jossa opitaan taitoja ja tietoa elämää varten. Opetuksen eheyttämiseen Deweyllä oli selkeä ohje koulun asettamisesta yhteyteen elämän kanssa, näin  kaikki oppiaineet joutuvat pakosta vuorovaikutukseen keskenään. (Wikipedia 2013)

Deweyn mallissa opetuksen pohjana on neljä peruselementtiä:

• Sosiaalisuus, joka ilmenee keskusteluissa ja viestinnässä
• Kiinnostus tutkimiseen ja uuden keksimiseen
• Tekemisen ja rakentamisen halu
• Taiteellinen ilmaisu

Ammattikorkeakouluun kontekstissa keskeistä on uusien toimintatapojen muotoutuminen ja työelämän uudistaminen. Deweyllä ja sitä kautta Pragmatistisessa oppimiskäsityksessä painottuu yhdessä toimiminen, yksilöä ja ympäristöä muuttava toiminta sekä kokemuksen ja vuorovaikutuksen merkitys. Oppiminen nähdään aina aktiivisena toimintana. Erilaiset toiminnot ja niiden seuraukset johtavat uusiin toimintatapoihin ja käytänteisiin. Laurean pedagoginen strategia painottaa työelämälähtöisyyttä. (Raij 2011, 8)

Kasvatusfilosofisessa luokittelussa pragmatistinen oppimiskäsitys edustaa tulkinnallista paradigmaa, jossa sosiaalinen maailma nähdään jatkuvasti muuttuvana ja uusiutuvana. Opiskelun tavoitteena on luoda muutoskykyä ja osallistua muutokseen muuttuvassa yhteiskunnassa. (Raij 2011, 8).

Suomen laki määrittelee ammattikorkeakoulun pedagogiseksi perustehtäväksi alueellisen tutkimuksen ja kehittämisen (2003/351, 4 §). Laurea ammattikorkeakoulussa tätä tehtävää toteutetaan integroitumalla yhteiskuntaan ja lähiympäristöön. Alueellisen kehityksen tavoite on viitoittanut tietä Learning by Developing (LbD)-toimintamallin luomiseen. Ensin opetus hankkeistettiin kiinteästi alueen työelämäyhteistyössä. Muuttuvat käytännöt puolestaan haastoivat oppimisympäristöjen kehittämiseen ja rakentamiseen. Opetusta ja oppimista alettiin toteuttamaan uudella tavalla. Muutosten vaikutusta alettiin tunnistaa ja se suuntasi tutkimustyötä kehittämispohjaisen oppimisen. (Raij 2011, 6)

“LbD-toimintamallissa oppiminen on väline uuden osaamisen saavuttamiseksi, mikä ilmenee uudenlaisina toimintamuotoina ja -tapoina. LbD tarjoaa opiskelijoille ja opettajille aidon kohtaamisen työelämän kanssa ja yhdessä toimimisen mallin uutta luovina yhteistyökumppaneina. Oppijat oppivat tunnistamaan kehittämiskohteita, luomaan uusia ratkaisuja, tuotteita ja toimintamalleja sekä kehittämään omaa toimintaansa työelämän muuttuvia vaatimuksia huomioon ottaen.” (Raij 2011, 6)

“LbD:n ominaispiirteet ovat autenttisuus, kumppanuus, kokemuksellisuus, luovuus ja tutkimuksellisuus. Autenttisuus tarkoittaa aitoa työelämäyhteyttä. Työelämäläheinen tutkimus- ja kehittämishanke nähdään oppimisympäristönä, joka mahdollistaa uusien toimintatapojen muotoutumisen. Kumppanuus tarkoittaa opiskelijoiden, opettajien, työelämän asiantuntijoiden sekä asiakkaiden vastuullista yhteistoimintaa, johon yhdessä sitoudutaan. Kumppanuus rakentuu luottamukseen ja on luonteeltaan tasavertaista. Kokemuksellisuus voidaan ymmärtää eri näkökulmista. Ensinnäkin kokemukset rakentavat osaamista niille annettujen merkitysten myötä. Toiseksi kokemuksellisuutta voidaan tarkastella uusien toimintatapojen muotoutumiseen johtavien prosessien myötä. Luovuus on keskeistä uuden synnyttämiseksi. LbD:ssä lähtökohtana on kyky toimia alati muuttuvassa maailmassa, jolloin muutoksessa toimiminen on luonnollinen lähestymistapa. Tutkimuksellisuuden vaatimus nousee korkeakoulukontekstista.”(Raij 2011, 9)

Oppimisympäristöt

LbD malli on avoin oppimisympäristö. Avoimessa oppimisympäristössä korostaan opiskelijakeskeisyyttä, oppimisprosessin tärkeyttä, monipuolisten opetusmenetelmien käyttöä, verkostoitumista todellisiin työympäristöihin ja oppimista tukevia ohjausmenetelmiä. Opiskelijan oppimisessa tavoitellaan itseohjautuvuutta ja aktiivisuutta. Teoreettisena lähtökohtana toimii sosiokulttuurinen oppimisen tutkimuksen viitekehys. Tästä viitekehyksestä katsoen oppimista ei voi pitää pelkästään tiedonhankintana tai yksittäisen ihmisen osaamisena ja asiantuntijuutena. Tutkimuskohteena eivät ole vain yksilöt ja heidän ajattelunsa, vaan pikemminkin yksilöt ryhmän tai yhteisön jäseninä ja niiden toimintaan osallistuvina toimijoina. Oppimista tarkastellaan asteittain syvenevänä osallistumisen prosessina, jonka aikana yksilö saavuttaa yhteisössä keskeisen aseman ja oppii käyttämään yhteisön materiaalisia (esim. kynät, kompassit, tietokoneet) ja psykologisia työkaluja (esim. käsitteet, symbolit, erilaiset kielet) toiminnassaan (Vygotski 1978; Lave & Wenger 1991; Säljö 2001; Hakkarainen, Lonka & Lipponen 2004). (Raij 2010, 13)

Laureassa oppimisympäristöä tarkastellaan ammattikorkeakouluosaamisen näkökulmasta, työelämälähtöisenä tutkimus- ja kehittämishankkeena sekä fyysisenä, virtuaalisena että henkisenä tilana. Oppimisympäristöt kattavat kaikki osaamisen lajit. Oppimisympäristöjen tarkoituksena on  tukea uutta luovien toimintatapojen kehittymistä ja on rakennettu opetussuunnitelmassa osaamisena kuvattujen tavoitteiden pohjalta.  Tutkimukseen perustuva tieto, kyvyt, taidot, eettinen tieto ja kokemuksellinen tieto muodostavat osaamistavoitteet kattavan kokonaisuuden. Tavoitteena on, että työelämälähtöiset TKI-hankkeet (hankesalkku) tukevat osaamistavoitteita laaja-alaisesti. Opiskelu tapahtuu yhdessä työelämän edustajien kanssa. Opiskeluun liittyvät silloin olennaisesti aidot tehtävät työpaikalla ja aitojen ongelmien ratkaiseminen, vuorovaikutuksessa työpaikan henkilöstön ja oppilaitoksen opettajan kanssa. (Raij 2011, 12).

Työelämälähtöinen Tutkimus, Kehitys ja Innovaatiohanke (TKI) nähdään selkeästi yhtenä opetuksen tärkeimmistä oppimisympäristöistä. Se mahdollistaa opetussuunnitelman mukaisen osaamisen kehittymisen. Hankkeessa toimitaan sekä opintojaksojen, ammattitaitoa edistävän ohjatun harjoittelun että opinnäytetöiden puitteissa. Laaja hanke voidaan jakaa projekteiksi. Myös erilaiset työelämälähtöiset kehittämistehtävät tarjoavat luovan ja opiskelijaa motivoivan oppimisympäristön. Erilaiset työpajat ja labrat monipuolistavat opettajan ja opiskelijan mahdollisuuksia osallistua hanketyöhön ja kehittää uudenlaista osaamista.

Fyysisen oppimisympäristön muodostavat tilat ja tekniset välineet, joiden pyrkimyksenä on innostaa uutta luovaan opiskeluun. Virtuaaliympäristöt ovat myös aktiivisessa käytössä. Virtuaaliympäristö avaa portteja yhteisöjen välillä, niin paikallisesti, kuin kansainvälisestikin. Aktiivisessa käytössä ovat mm. Optima, Second Life ja Adobe Connect. (Raij 2011, 12).

Työpajojen tutkimus- ja kehittämishankkeissa opiskelijat oppivat ilmiöiden ymmärtämiseen ja hahmottamiseen tarvittavat käsitteet, teoriat, mallit ja tutkimusmenetelmät sekä erilaiset taidot ja työvälineiden käytön, mikä mahdollistaa kohtaamisen, yhteistyön ja myös käsillä tekemisen. Työpajoja kutsutaan Laureassa nimellä Labra. Labrat jakaantuvat luonteeltaan tutkimus-, testaus- ja living lab -labroiksi. Tutkimus- ja testauslabrat ovat ympäristöjä uusien ideoiden ja innovaatioiden tuottamiseen ja testaamiseen. Living lab -ympäristössä asiakkaat ja käyttäjät ovat keskeisesti mukana oman elämänsä ja työnsä asiantuntijoina (Raij 2011, 12).

Oppimisympäristö voi olla myös henkinen tila. Se mahdollistaa eri toimijoiden välisen kohtaamisen ja aitoon yhteistyöhön johtavan vuorovaikutuksen. Ilmapiiristä pyritään luomaan avoin ja tasapuolisuutta arvostava. Työskentelykulttuuri on innostava, luova ja uuden etsintään kannustava. Ideana on että virheistä oppii ja niistä syntyy uutta oppimista. Viestintäkulttuuri on avointa ja kaikkia kunnioittavaa. Oppilaat, opettajat ja työyhteisön edustajat ovat kaikki tasa-arvoisessa asemassa ja avoimessa vuorovaikutuksessa. Erilaisuus on voimavara, josta kumpuaa uutta. Kumppanuus mahdollistaa vastuullisen yhdessä toimimisen. Oppimisympäristöt mahdollistavat yhdessä toimimisen sekä omien toimintatapojen arvioinnin ja uudistamisen hankittujen kokemusten pohjalta (Raij 2011, 12).

LbD opettajan näkökulmasta

Lbd luo erinomaisen toimintaympäristön opettajille, jotka haluavat kehittää osaamistaan, uudistua ja verkostoitua. Se velvoittaa aitoon yhteistyöhön alueen toimijoiden kanssa, sekä kiinteään vuorovaikutukseen muiden opettajien, opiskelijoiden kuin työelämän kanssa. LbD luo mahdollisuuksia vaikuttaa työelämään. On mahdollisuus olla osallisena muuttuvassa työelämässä. (Raij 2011, 14).

Hankkeissa opettaja kohtaa työelämän asiantuntijat ja asiakkaat, joiden tehtävänä on opettajien rinnalla osallistua opiskelijan ohjaukseen ja osaamisen arviointiin. Lbd malli edellyttää opettajalta jatkuvaa verkostojen rakentamista ja niiden ylläpitämistä. Verkoston rakentamisessa tarvitaan aloitteellisuutta ja toimintaympäristön tuntemusta. Opintojen toteutuksen suunnittelu voi alkaa useammalla tavalla (Raij 2011, 15):

• Verrataan olemassa olevien hankkeiden (hankesalkku) sisältöjä opintojakson osaamistavoitteiden sisältöihin
• Opintojakson osaamistavoitteiden ympärille luodaan yhdessä työelämän asiantuntijoiden kanssa työelämää kehittävä hanke
• Osallistutaan tutkimus- ja kehittämishankkeeseen yhdessä työelämän kanssa, minkä jälkeen arvioidaan hankkeessa saavutettu osaaminen suhteessa opetussuunnitelmassa kuvattujen opintojaksojen tavoitteisiin

Opettaja on yksi hankkeen toimijoista. Opettajan lisäksi hankkeessa työskentelee opiskelijoita eri opintojaksoista tai jopa useilta koulutusaloilta. Tämä luo aitoa innovatiivisuutta vuorovaikutuksessa eri koulutusalojen kesken. Suomi on pieni yhteiskunta, jonka ansioituneen koulutuksensa ansiosta voi tarjota työelämään laaja-alaisen koulutuksen saaneita henkilöitä. Jos esimerkiksi hankkeeseen osallistuu opiskelijoita eri toimialoilta kuten sosiaali- ja terveysalalta ja liiketalouden- ja hallinnonalalta, niin voi syntyä uutta innovatiivista näkemystä työelämään. Suomen yhteiskunta tarvitsee uusia toimintamalleja ja luovuutta työelämän haasteiden ratkaisemiseksi.

LbD toimintamallissa opettaja kohtaa monenlaisia haasteita. On pystyttävä luopumaan perinteisestä opettajan roolista. Ei riitä, että opettaja toimii tiedon jakajana.On verkostoiduttava ja oltava innovatiivinen. On osattava tuoda esiin se hyöty minkä työelämän toimijat saavat yhteistyöstä oppilaitosten kanssa. Lbd opettaja on ohjaaja ja yhteistyökumppani, sekä osaamisen tunnistaja ja tunnustaja. (Raij 2011, 26)

Lähteet:

Raij, K.  Niinistö-Sivuranta, S. Ahonen, O.  Immonen-Orpana, P. Pääskyvuori, M. Rantanen, T. Lassila, E.  2011. Kehittämispohjaista oppimista, LbD-opas. Laurea AMK.

Korpi. n.d. Pedagogiset mallit. Viitattu 10.2.2014. https://koppa.jyu.fi/avoimet/mit/tietotekniikan-opetuksen-perusteet/Opetusmenetelmista-ja-lahestymistavoista/pedagoginen-malli

Wikipedia. 2013. John Dewey. Viitattu 10.2.2014 http://fi.wikipedia.org/wiki/John_Dewey