Learning by Developing, LbD

“Kehittämispohjaisesta oppimisesta, Learning by Developing, on tullut Laurean tavaramerkki. Se on laatupalkittu Korkeakoulujen arviointineuvoston laatuyksikköarvioinnissa, todettu hyväksi ja toimivaksi kansainvälisissä arvioinneissa ja lienee asia, josta Laurea eniten tunnetaan kansainvälisellä korkeakoulukentällä”
(Raij 2011, 3)

Mikä on Lbd?

LbD (Learning by Developing) on pedagoginen malli. Pedagoginen malli on teoriaperusteinen työväline opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Pedagogisten mallien taustalla vaikuttaa tämän hetkinen ymmärrys oppimisen luonteesta. Collisin ja Moonenin (Korpi, 2001) mukaan pedagoginen malli on aina suhteessa opetus- ja opiskeluprosessiin.  Pedagogisia malleja voi olla samanaikaisesti käytössä useita, mutta ne toteuttavat yhteistä pedagogista periaatetta. Pedagogisia periaatteita ovat esimerkiksi:

• Ongelmalähtöisyys
• Pyrkimys herättää kognitiivisia konflikteja, lähtökohtana Jean Piaget ajatus oppimisesta.
• Lähikehityksen vyöhykkeellä oppiminen
• Jo opitun laajentaminen uuteen, lähtökohtana Lev Vygotskyn teoria
• Sosiaalinen vuorovaikutus ajattelun rikastuttajana (Gavriel Salomon).

Learning by Developing (LbD) on kehittämispohjainen oppiminen. Tällä hetkellä toimintamalli kytkeytyy pragmatistiseen oppimiskäsitykseen. Jon Dewey näki koulun pienyhteiskuntana. Koulun tulisi olla paikka jossa opitaan taitoja ja tietoa elämää varten. Opetuksen eheyttämiseen Deweyllä oli selkeä ohje koulun asettamisesta yhteyteen elämän kanssa, näin  kaikki oppiaineet joutuvat pakosta vuorovaikutukseen keskenään. (Wikipedia 2013)

Deweyn mallissa opetuksen pohjana on neljä peruselementtiä:

• Sosiaalisuus, joka ilmenee keskusteluissa ja viestinnässä
• Kiinnostus tutkimiseen ja uuden keksimiseen
• Tekemisen ja rakentamisen halu
• Taiteellinen ilmaisu

Ammattikorkeakouluun kontekstissa keskeistä on uusien toimintatapojen muotoutuminen ja työelämän uudistaminen. Deweyllä ja sitä kautta Pragmatistisessa oppimiskäsityksessä painottuu yhdessä toimiminen, yksilöä ja ympäristöä muuttava toiminta sekä kokemuksen ja vuorovaikutuksen merkitys. Oppiminen nähdään aina aktiivisena toimintana. Erilaiset toiminnot ja niiden seuraukset johtavat uusiin toimintatapoihin ja käytänteisiin. Laurean pedagoginen strategia painottaa työelämälähtöisyyttä. (Raij 2011, 8)

Kasvatusfilosofisessa luokittelussa pragmatistinen oppimiskäsitys edustaa tulkinnallista paradigmaa, jossa sosiaalinen maailma nähdään jatkuvasti muuttuvana ja uusiutuvana. Opiskelun tavoitteena on luoda muutoskykyä ja osallistua muutokseen muuttuvassa yhteiskunnassa. (Raij 2011, 8).

Suomen laki määrittelee ammattikorkeakoulun pedagogiseksi perustehtäväksi alueellisen tutkimuksen ja kehittämisen (2003/351, 4 §). Laurea ammattikorkeakoulussa tätä tehtävää toteutetaan integroitumalla yhteiskuntaan ja lähiympäristöön. Alueellisen kehityksen tavoite on viitoittanut tietä Learning by Developing (LbD)-toimintamallin luomiseen. Ensin opetus hankkeistettiin kiinteästi alueen työelämäyhteistyössä. Muuttuvat käytännöt puolestaan haastoivat oppimisympäristöjen kehittämiseen ja rakentamiseen. Opetusta ja oppimista alettiin toteuttamaan uudella tavalla. Muutosten vaikutusta alettiin tunnistaa ja se suuntasi tutkimustyötä kehittämispohjaisen oppimisen. (Raij 2011, 6)

“LbD-toimintamallissa oppiminen on väline uuden osaamisen saavuttamiseksi, mikä ilmenee uudenlaisina toimintamuotoina ja -tapoina. LbD tarjoaa opiskelijoille ja opettajille aidon kohtaamisen työelämän kanssa ja yhdessä toimimisen mallin uutta luovina yhteistyökumppaneina. Oppijat oppivat tunnistamaan kehittämiskohteita, luomaan uusia ratkaisuja, tuotteita ja toimintamalleja sekä kehittämään omaa toimintaansa työelämän muuttuvia vaatimuksia huomioon ottaen.” (Raij 2011, 6)

“LbD:n ominaispiirteet ovat autenttisuus, kumppanuus, kokemuksellisuus, luovuus ja tutkimuksellisuus. Autenttisuus tarkoittaa aitoa työelämäyhteyttä. Työelämäläheinen tutkimus- ja kehittämishanke nähdään oppimisympäristönä, joka mahdollistaa uusien toimintatapojen muotoutumisen. Kumppanuus tarkoittaa opiskelijoiden, opettajien, työelämän asiantuntijoiden sekä asiakkaiden vastuullista yhteistoimintaa, johon yhdessä sitoudutaan. Kumppanuus rakentuu luottamukseen ja on luonteeltaan tasavertaista. Kokemuksellisuus voidaan ymmärtää eri näkökulmista. Ensinnäkin kokemukset rakentavat osaamista niille annettujen merkitysten myötä. Toiseksi kokemuksellisuutta voidaan tarkastella uusien toimintatapojen muotoutumiseen johtavien prosessien myötä. Luovuus on keskeistä uuden synnyttämiseksi. LbD:ssä lähtökohtana on kyky toimia alati muuttuvassa maailmassa, jolloin muutoksessa toimiminen on luonnollinen lähestymistapa. Tutkimuksellisuuden vaatimus nousee korkeakoulukontekstista.”(Raij 2011, 9)

Oppimisympäristöt

LbD malli on avoin oppimisympäristö. Avoimessa oppimisympäristössä korostaan opiskelijakeskeisyyttä, oppimisprosessin tärkeyttä, monipuolisten opetusmenetelmien käyttöä, verkostoitumista todellisiin työympäristöihin ja oppimista tukevia ohjausmenetelmiä. Opiskelijan oppimisessa tavoitellaan itseohjautuvuutta ja aktiivisuutta. Teoreettisena lähtökohtana toimii sosiokulttuurinen oppimisen tutkimuksen viitekehys. Tästä viitekehyksestä katsoen oppimista ei voi pitää pelkästään tiedonhankintana tai yksittäisen ihmisen osaamisena ja asiantuntijuutena. Tutkimuskohteena eivät ole vain yksilöt ja heidän ajattelunsa, vaan pikemminkin yksilöt ryhmän tai yhteisön jäseninä ja niiden toimintaan osallistuvina toimijoina. Oppimista tarkastellaan asteittain syvenevänä osallistumisen prosessina, jonka aikana yksilö saavuttaa yhteisössä keskeisen aseman ja oppii käyttämään yhteisön materiaalisia (esim. kynät, kompassit, tietokoneet) ja psykologisia työkaluja (esim. käsitteet, symbolit, erilaiset kielet) toiminnassaan (Vygotski 1978; Lave & Wenger 1991; Säljö 2001; Hakkarainen, Lonka & Lipponen 2004). (Raij 2010, 13)

Laureassa oppimisympäristöä tarkastellaan ammattikorkeakouluosaamisen näkökulmasta, työelämälähtöisenä tutkimus- ja kehittämishankkeena sekä fyysisenä, virtuaalisena että henkisenä tilana. Oppimisympäristöt kattavat kaikki osaamisen lajit. Oppimisympäristöjen tarkoituksena on  tukea uutta luovien toimintatapojen kehittymistä ja on rakennettu opetussuunnitelmassa osaamisena kuvattujen tavoitteiden pohjalta.  Tutkimukseen perustuva tieto, kyvyt, taidot, eettinen tieto ja kokemuksellinen tieto muodostavat osaamistavoitteet kattavan kokonaisuuden. Tavoitteena on, että työelämälähtöiset TKI-hankkeet (hankesalkku) tukevat osaamistavoitteita laaja-alaisesti. Opiskelu tapahtuu yhdessä työelämän edustajien kanssa. Opiskeluun liittyvät silloin olennaisesti aidot tehtävät työpaikalla ja aitojen ongelmien ratkaiseminen, vuorovaikutuksessa työpaikan henkilöstön ja oppilaitoksen opettajan kanssa. (Raij 2011, 12).

Työelämälähtöinen Tutkimus, Kehitys ja Innovaatiohanke (TKI) nähdään selkeästi yhtenä opetuksen tärkeimmistä oppimisympäristöistä. Se mahdollistaa opetussuunnitelman mukaisen osaamisen kehittymisen. Hankkeessa toimitaan sekä opintojaksojen, ammattitaitoa edistävän ohjatun harjoittelun että opinnäytetöiden puitteissa. Laaja hanke voidaan jakaa projekteiksi. Myös erilaiset työelämälähtöiset kehittämistehtävät tarjoavat luovan ja opiskelijaa motivoivan oppimisympäristön. Erilaiset työpajat ja labrat monipuolistavat opettajan ja opiskelijan mahdollisuuksia osallistua hanketyöhön ja kehittää uudenlaista osaamista.

Fyysisen oppimisympäristön muodostavat tilat ja tekniset välineet, joiden pyrkimyksenä on innostaa uutta luovaan opiskeluun. Virtuaaliympäristöt ovat myös aktiivisessa käytössä. Virtuaaliympäristö avaa portteja yhteisöjen välillä, niin paikallisesti, kuin kansainvälisestikin. Aktiivisessa käytössä ovat mm. Optima, Second Life ja Adobe Connect. (Raij 2011, 12).

Työpajojen tutkimus- ja kehittämishankkeissa opiskelijat oppivat ilmiöiden ymmärtämiseen ja hahmottamiseen tarvittavat käsitteet, teoriat, mallit ja tutkimusmenetelmät sekä erilaiset taidot ja työvälineiden käytön, mikä mahdollistaa kohtaamisen, yhteistyön ja myös käsillä tekemisen. Työpajoja kutsutaan Laureassa nimellä Labra. Labrat jakaantuvat luonteeltaan tutkimus-, testaus- ja living lab -labroiksi. Tutkimus- ja testauslabrat ovat ympäristöjä uusien ideoiden ja innovaatioiden tuottamiseen ja testaamiseen. Living lab -ympäristössä asiakkaat ja käyttäjät ovat keskeisesti mukana oman elämänsä ja työnsä asiantuntijoina (Raij 2011, 12).

Oppimisympäristö voi olla myös henkinen tila. Se mahdollistaa eri toimijoiden välisen kohtaamisen ja aitoon yhteistyöhön johtavan vuorovaikutuksen. Ilmapiiristä pyritään luomaan avoin ja tasapuolisuutta arvostava. Työskentelykulttuuri on innostava, luova ja uuden etsintään kannustava. Ideana on että virheistä oppii ja niistä syntyy uutta oppimista. Viestintäkulttuuri on avointa ja kaikkia kunnioittavaa. Oppilaat, opettajat ja työyhteisön edustajat ovat kaikki tasa-arvoisessa asemassa ja avoimessa vuorovaikutuksessa. Erilaisuus on voimavara, josta kumpuaa uutta. Kumppanuus mahdollistaa vastuullisen yhdessä toimimisen. Oppimisympäristöt mahdollistavat yhdessä toimimisen sekä omien toimintatapojen arvioinnin ja uudistamisen hankittujen kokemusten pohjalta (Raij 2011, 12).

LbD opettajan näkökulmasta

Lbd luo erinomaisen toimintaympäristön opettajille, jotka haluavat kehittää osaamistaan, uudistua ja verkostoitua. Se velvoittaa aitoon yhteistyöhön alueen toimijoiden kanssa, sekä kiinteään vuorovaikutukseen muiden opettajien, opiskelijoiden kuin työelämän kanssa. LbD luo mahdollisuuksia vaikuttaa työelämään. On mahdollisuus olla osallisena muuttuvassa työelämässä. (Raij 2011, 14).

Hankkeissa opettaja kohtaa työelämän asiantuntijat ja asiakkaat, joiden tehtävänä on opettajien rinnalla osallistua opiskelijan ohjaukseen ja osaamisen arviointiin. Lbd malli edellyttää opettajalta jatkuvaa verkostojen rakentamista ja niiden ylläpitämistä. Verkoston rakentamisessa tarvitaan aloitteellisuutta ja toimintaympäristön tuntemusta. Opintojen toteutuksen suunnittelu voi alkaa useammalla tavalla (Raij 2011, 15):

• Verrataan olemassa olevien hankkeiden (hankesalkku) sisältöjä opintojakson osaamistavoitteiden sisältöihin
• Opintojakson osaamistavoitteiden ympärille luodaan yhdessä työelämän asiantuntijoiden kanssa työelämää kehittävä hanke
• Osallistutaan tutkimus- ja kehittämishankkeeseen yhdessä työelämän kanssa, minkä jälkeen arvioidaan hankkeessa saavutettu osaaminen suhteessa opetussuunnitelmassa kuvattujen opintojaksojen tavoitteisiin

Opettaja on yksi hankkeen toimijoista. Opettajan lisäksi hankkeessa työskentelee opiskelijoita eri opintojaksoista tai jopa useilta koulutusaloilta. Tämä luo aitoa innovatiivisuutta vuorovaikutuksessa eri koulutusalojen kesken. Suomi on pieni yhteiskunta, jonka ansioituneen koulutuksensa ansiosta voi tarjota työelämään laaja-alaisen koulutuksen saaneita henkilöitä. Jos esimerkiksi hankkeeseen osallistuu opiskelijoita eri toimialoilta kuten sosiaali- ja terveysalalta ja liiketalouden- ja hallinnonalalta, niin voi syntyä uutta innovatiivista näkemystä työelämään. Suomen yhteiskunta tarvitsee uusia toimintamalleja ja luovuutta työelämän haasteiden ratkaisemiseksi.

LbD toimintamallissa opettaja kohtaa monenlaisia haasteita. On pystyttävä luopumaan perinteisestä opettajan roolista. Ei riitä, että opettaja toimii tiedon jakajana.On verkostoiduttava ja oltava innovatiivinen. On osattava tuoda esiin se hyöty minkä työelämän toimijat saavat yhteistyöstä oppilaitosten kanssa. Lbd opettaja on ohjaaja ja yhteistyökumppani, sekä osaamisen tunnistaja ja tunnustaja. (Raij 2011, 26)

Lähteet:

Raij, K.  Niinistö-Sivuranta, S. Ahonen, O.  Immonen-Orpana, P. Pääskyvuori, M. Rantanen, T. Lassila, E.  2011. Kehittämispohjaista oppimista, LbD-opas. Laurea AMK.

Korpi. n.d. Pedagogiset mallit. Viitattu 10.2.2014. https://koppa.jyu.fi/avoimet/mit/tietotekniikan-opetuksen-perusteet/Opetusmenetelmista-ja-lahestymistavoista/pedagoginen-malli

Wikipedia. 2013. John Dewey. Viitattu 10.2.2014 http://fi.wikipedia.org/wiki/John_Dewey

Aktivoiva opetus

Tutustun seuraavassa lyhyesti Aktivoivaan opetuspedagogiseen malliin. Aktivoiva opetus on oppijakeskeinen pedagoginen malli, jossa oppiminen ymmärretään tiedon aktiiviseksi tuottamiseksi. Aktivoivassa opetuksessa opiskelijan ja opettajan roolit muuttuvat. Tämä tietenkin vaatii opettajalta ja ryhmältä enemmän. Opettajan roolin keskeisyys on ollut oppimisessa keskeistä aina. Aktivoivan opetuksen perusajatuksena on siirtää vastuuta oppimisesta oppijalle itselleen ja aktivoivien menetelmien kautta. Tavoitteena on tehdä opetuksesta oppijaa aktivoiva sekä motivaatiota herättävä kokonaisuus. Keskeisenä ajatuksena on tukea oppijan asiantuntijuuden kehittymistä, sekä auttaa oppijaa kehittämään toiminnallisia mentaalisia malleja oppimisen kohteena olevista asioista ja ilmiöistä.  Useasti on ajateltu, että kirjoittaminen on aktivoivan oppimisen lähtökohta. Mutta nykyaikana koen, että käytössä voi olla muitakin aktivoinnin välineitä. Kuitenkin AMK tasolla opiskelu ja oppiminen perustuu paljolti juuri kirjoittamiseen.


Aktivoivassa oppimisessa katsotaan olevan kolme vaihetta. Diagnosointi jolla pyritään selvittämään opiskelijoiden lähtötaso. Sen jälkeen aloitetaan aktivointi vaihe. Jonka tarkoituksena on herättää opiskelijoiden mielenkiinto. Tärkeää opettajalle on pohtia kunnolla etukäteen miten ryhmän opiskelijat saadaan motivoitumaan aiheesta.
Seuraavassa vaiheessa opettaja seuraa oppimisprosessia. Opettajan keskeisiin tehtäviin on tukea ja ohjata oppimisen prosessin etenemistä. Kolmanneksi vaiheeksi katsotaan palautteen antaminen. Aktivoivassa oppimisessa palautteen antaminen on oppimisen edellytys. Palautetta annetaan kokoaikaisesti ja sen tehtävänä on kehittää ja innostaa oppijaa. Koska palautteen tarkoituksena ei ole lannistaa oppijan intoa, sitä on hyvä antaa sanallisesti. Pelkkä numeraalinen tai hyväksytty - hylätty palaute ai aktivoi oppijaa etenemään.



Pidän tästä aktivoivasta opetus pedagogiikasta. Se kytketään konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen, jossa uusi tieto rakentuu vanhan tiedon päälle. Konstruktivistä oppimiskäsitystä käytän itse opettamisessa ja olen sen valinnut opetusharjoittelun pääpedagogiseksi malliksi. Konstruktivistinen oppimiskäsitys korostaa jokaisen oppijan yksilöllisyyttä ja ihmisten keskinäisen vuorovaikutuksen merkitystä. Oppija nähdään itseään ohjaavana, kehittymään pyrkivänä yksilönä, joka omista ainutlaatuisista lähtökohdistaan pyrkii sivistymään, kasvamaan ihmisenä, kasvamaan henkisesti ja kasvamaan yhteiskuntaan.

Oppimisen lähtökohta on oma ennakkokäsitys kyseisestä asiasta; se ohjaa oppimista ja sitä miten oppilas tulkitsee opettajan jakaman tiedon tärkeyden ja merkityksen. Konstruktivistisen opetuksen lähtökohta ei siksi olekaan opettajan käsitys tai oppikirjan kirjoittajan käsitys asiasta, vaan oppilaan oma käsitys asiasta. Ihmisen ajattelun konstruktiivisesta luonteesta johtuen, oppiminen ja opettaminen eivät koskaan voi perustua vain tiedon siirtämiseen opettajalta tai oppikirjasta oppilaan päähän. Tieto ei siirry sellaisenaan, vaan aina oppilaan oman ajattelu- ja tulkintaprosessin kautta. Konstruktivismin mukaan oppiminen tapahtuu aina siten, että opiskelija tulkitsee valmiiden tausta käsitystensä pohjalta uuden saamansa tiedon, ja muodostaa siitä uuden tietokokonaisuuden, oman käsityksensä.


Seuraavassa artikkelissa otan tarkasteluun Laurean Learning by Developin (LbD) Kehittämispohjainen oppiminen. Joka on Laurean kehittämä oma pedagoginen malli.  

Ensimmäinen viikko Laureassa,

Oppimisyhteistyökokeilun reflektointi.

Ensimmäinen viikko Laureassa on mennyt tutustuessa ryhmään ja työyhteisöön. Uusi opetus- metodi LbD alkaa pikkuhiljaa saada tiedollista ja taidollista lihaa teoreettisen ymärryksen ympärille. Tulen kirjoittamaan seuraavan artikkelini Kehittämispohjaisesta oppimisesta (Learning by Developing, LbD). Tavoitteenani on myös seurat oman LbD- pienryhmäni toimintaa ja työskentelyä hankkeensa ympärillä. Uskon että näiden kolmen kuukauden aikana minä opin paljon uutta ja saan näkemystä omalle opettajuudelleni.

Lähipäivänä toteutin myös

oppimisyhteistyö kokeilun,

Tavoitteena oli oivaltaa, että jokaisella ihmisellä on samanlainen ihmisarvo. Se tarkoittaa, että jokaisella on oikeus omanlaiseen ajatteluun ja sen ilmaisemiseen. Kun oivaltaa tämän ja vertaisuuden merkityksen, pystyy antamaan arvoa niin itselleen kuin toisillekin. Silloin tuleva ammattilainen pystyy myös hyväksymään väistämättä vastaantulevat ennakkoluulot ja asenteet aiheesta kuin aiheesta. Monikulttuurisuus teeman ympärillä niitä joutuu ikävä kyllä paljon kohtaamaan.

Aihetta pitää tarkastella myös sillä ajatuksella että jokainen ihminen on yksilö ja oma persoona, vain osana minuutta on kulttuurinen tausta. Tiia Isokorpi kertoo kirjassaan Napit vastakkain kuinka suomalainen kulttuurin ominaispiiteisiin kuuluu ulkokohtaisuus. Ulkokohtaisuuden vuoksi suomalainen vuorovaikutuskulttuuri on vähäpuheista, itseä vähättelevää ja niukasti toiselle palautetta antavaa. Oppijan on hyvä tulla tietoiseksi myös oman kulttuurinsa vaikutuksista kommunikaatioon ja vastavuoroisuuteen. Ilokseni huomasin että vuorovaikutuskulttuuri ryhmässä toimi ja ryhmä oli valmis vastavuoroiseen kommunikaatioon. 

Toteutin ryhmän kanssa keskustelu-lippuharjoituksen. Tarkoituksena on että jokainen pääsee sanomaan ja on pakko miettiä aihetta monikulttuurisuus. Tämän halusin ottaa niin sanottuna lämmittelynä, jonka toivon virittävän hedelmällistä keskustelua aiheesta koko opintojakson aikana. Jaoin ensin kaikille pienryhmille sama aiheen: Keskustelkaa teemasta nimeltä monikulttuurisuus? Ryhmän kanssa oli helppo toimia koska dialogisuus oli heille tuttu aihe. Hyvin pienellä ohjeistuksella päästiin vauhtiin. Tarkensin kuitenkin että 1 lappu on noin 5 lausetta. Toista puhujaa ei saa keskeyttää. 

Jo ensimmäinen osio herätti odotetusti paljon keskutelua. Merkille pantavaa oli se kuinka opiskelijat ryhtyivät kertomaan omia kokemuksiaan aiheesta tai sivuten aihetta. Seuraava video demonstroi sitä miten dialoginen keskustelu voi avata kertomaan hyvinkin henkilökohtaisista aiheista. Ehkä keskustelu ei mennyt ihan Dialogisen keskustelulippuharjoitusten ohjesäänöillä, mutta näin että keskustelu oli hyvin avartavaa ja siihen osallistui kaikki. Tämän tyyppisillä keskusteluilla pystytään helposti lähestymään aihetta ja saadaan opittavalle aiheelle hyvää kytkentää todelliseen elämään. Muut opiskelijat selkeästi kiinnostuivat ja osoittivat lisäkysymyksiä lapuillaan.

Harjoituksen lopuksi teimme lyhyen yhteenvedon teemasta.

Tämän jälkeen jokainen pienryhmä sai oman aiheen.

Ryhmäkohtaiset aiheet:

1. Maahanmuuttajan voimaantuminen?
2. Maahanmuuttajan kotoutuminen?
3. Maahanmuutto: Integraatio vai yksilön oikeus?
4. Viestintä ja kommunikaatio. Ymmärränkö sinua, ymmärrätkö minua?
5. Kulttuurin vaikutus ihmiseen?
   

Toteutettiin taas keskusteluliput harjoituksena. Tähän vaiheessa päästessä alkoi osalla opiskelijoista olla jo väsymyksen merkkejä, mutta siitä huolimatta saimme aikaan hyviä synteesejä. Koska ryhmiä oli seitsemän kaksi ryhmää 1 ja kaksi ryhmä 2 yhdistyivät ja tekivät yhteiset synteesin. Yllättävää oli huomata kuinka syvälle aiheeseen opiskelijat olivat päässeet. Esiin tuli paljon sellaista mihin opiskelijat kytkeä teoreettista lähtökohtaa. Seuraavassa videossa esitellään synteesi kohdasta 4. Viestintä ja kommunikaatio. Ymmärränkö sinua, Ymmärrätkö minua? Kuten aina osan pitää poistua paikalta ennen päivän loppumista, mutta onneksi suurin osa oli vielä paikalla kello 15.15 kun synteesejä esiteltiin muille. 

Mielestäni onnistuimme pääsemään harjoituksella tavoitteisiin. Lisäksi myös saimme luotua paljon ennakkoajatusta syvällisempää tietoa teemoista. Tästä on hyvä lähteä rakentamaan seuraavia lähijaksoja joissa keskitytään kotoutumiseen.

Opetusharjottelu alkaa

Eilen olin viimeisessä yhteisessä face to face palaverissa Laureassa ennen harjoittelun alkua. Palaverissamme oli Maire Antikainen sekä Marjo Ritmala. Marjoa en ollut aiemmin vielä tavannut. Tarkensimme vielä lähiopetus päivät sekä LBD projektin vetovastuu jaon. Minä ja Maire menemme Järvenpäähän.

Laurea on  avannut Järvenpäähän maahanmuuttajatoimistoon Verson, Jampankaari 5a:han.Versoon voi suunnitella erilaista toimintaa. Alustavia visioita on suunniteltu kulttuuritoimen (museo, kirjasto, opisto) kanssa. Suunnitelmana on vuosittain ottaa esiin jokin kulttuuri. Tänä vuonna se on Unkari. Järvenpäällä on Unkarin kanssa ystävyyskaupunki toimintaa ja tänä vuonna on 30v. juhlavuosi. Suomi-Unkari seuraa toimii Järvenpäässä aktiivisesti, mutta tarkoituksena on tehdä yhteistyötä unkarilaisten maahanmuuttajien kanssa.  Verson avajaiset Järvenpäässä 17.1.
23.1. On tarkempi suunnittelutapaaminen LBD –hankkeen tiimoilta.  

Mielenkiintoista on päästä oppimaan uusi opetusmetodi. Jatkossa päivitä omia mietteitäni niin lähiopetuspäivistä kuin  LBD hankkeen tai projektin kuinka nyt vain toteutuksen ja suunnitelmien etenemisestä.

Nyt jännityksellä odottamaan harjoittelun alkua…