Aktivoiva opetus

Tutustun seuraavassa lyhyesti Aktivoivaan opetuspedagogiseen malliin. Aktivoiva opetus on oppijakeskeinen pedagoginen malli, jossa oppiminen ymmärretään tiedon aktiiviseksi tuottamiseksi. Aktivoivassa opetuksessa opiskelijan ja opettajan roolit muuttuvat. Tämä tietenkin vaatii opettajalta ja ryhmältä enemmän. Opettajan roolin keskeisyys on ollut oppimisessa keskeistä aina. Aktivoivan opetuksen perusajatuksena on siirtää vastuuta oppimisesta oppijalle itselleen ja aktivoivien menetelmien kautta. Tavoitteena on tehdä opetuksesta oppijaa aktivoiva sekä motivaatiota herättävä kokonaisuus. Keskeisenä ajatuksena on tukea oppijan asiantuntijuuden kehittymistä, sekä auttaa oppijaa kehittämään toiminnallisia mentaalisia malleja oppimisen kohteena olevista asioista ja ilmiöistä.  Useasti on ajateltu, että kirjoittaminen on aktivoivan oppimisen lähtökohta. Mutta nykyaikana koen, että käytössä voi olla muitakin aktivoinnin välineitä. Kuitenkin AMK tasolla opiskelu ja oppiminen perustuu paljolti juuri kirjoittamiseen.


Aktivoivassa oppimisessa katsotaan olevan kolme vaihetta. Diagnosointi jolla pyritään selvittämään opiskelijoiden lähtötaso. Sen jälkeen aloitetaan aktivointi vaihe. Jonka tarkoituksena on herättää opiskelijoiden mielenkiinto. Tärkeää opettajalle on pohtia kunnolla etukäteen miten ryhmän opiskelijat saadaan motivoitumaan aiheesta.
Seuraavassa vaiheessa opettaja seuraa oppimisprosessia. Opettajan keskeisiin tehtäviin on tukea ja ohjata oppimisen prosessin etenemistä. Kolmanneksi vaiheeksi katsotaan palautteen antaminen. Aktivoivassa oppimisessa palautteen antaminen on oppimisen edellytys. Palautetta annetaan kokoaikaisesti ja sen tehtävänä on kehittää ja innostaa oppijaa. Koska palautteen tarkoituksena ei ole lannistaa oppijan intoa, sitä on hyvä antaa sanallisesti. Pelkkä numeraalinen tai hyväksytty - hylätty palaute ai aktivoi oppijaa etenemään.



Pidän tästä aktivoivasta opetus pedagogiikasta. Se kytketään konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen, jossa uusi tieto rakentuu vanhan tiedon päälle. Konstruktivistä oppimiskäsitystä käytän itse opettamisessa ja olen sen valinnut opetusharjoittelun pääpedagogiseksi malliksi. Konstruktivistinen oppimiskäsitys korostaa jokaisen oppijan yksilöllisyyttä ja ihmisten keskinäisen vuorovaikutuksen merkitystä. Oppija nähdään itseään ohjaavana, kehittymään pyrkivänä yksilönä, joka omista ainutlaatuisista lähtökohdistaan pyrkii sivistymään, kasvamaan ihmisenä, kasvamaan henkisesti ja kasvamaan yhteiskuntaan.

Oppimisen lähtökohta on oma ennakkokäsitys kyseisestä asiasta; se ohjaa oppimista ja sitä miten oppilas tulkitsee opettajan jakaman tiedon tärkeyden ja merkityksen. Konstruktivistisen opetuksen lähtökohta ei siksi olekaan opettajan käsitys tai oppikirjan kirjoittajan käsitys asiasta, vaan oppilaan oma käsitys asiasta. Ihmisen ajattelun konstruktiivisesta luonteesta johtuen, oppiminen ja opettaminen eivät koskaan voi perustua vain tiedon siirtämiseen opettajalta tai oppikirjasta oppilaan päähän. Tieto ei siirry sellaisenaan, vaan aina oppilaan oman ajattelu- ja tulkintaprosessin kautta. Konstruktivismin mukaan oppiminen tapahtuu aina siten, että opiskelija tulkitsee valmiiden tausta käsitystensä pohjalta uuden saamansa tiedon, ja muodostaa siitä uuden tietokokonaisuuden, oman käsityksensä.


Seuraavassa artikkelissa otan tarkasteluun Laurean Learning by Developin (LbD) Kehittämispohjainen oppiminen. Joka on Laurean kehittämä oma pedagoginen malli.  

Ensimmäinen viikko Laureassa,

Oppimisyhteistyökokeilun reflektointi.

Ensimmäinen viikko Laureassa on mennyt tutustuessa ryhmään ja työyhteisöön. Uusi opetus- metodi LbD alkaa pikkuhiljaa saada tiedollista ja taidollista lihaa teoreettisen ymärryksen ympärille. Tulen kirjoittamaan seuraavan artikkelini Kehittämispohjaisesta oppimisesta (Learning by Developing, LbD). Tavoitteenani on myös seurat oman LbD- pienryhmäni toimintaa ja työskentelyä hankkeensa ympärillä. Uskon että näiden kolmen kuukauden aikana minä opin paljon uutta ja saan näkemystä omalle opettajuudelleni.

Lähipäivänä toteutin myös

oppimisyhteistyö kokeilun,

Tavoitteena oli oivaltaa, että jokaisella ihmisellä on samanlainen ihmisarvo. Se tarkoittaa, että jokaisella on oikeus omanlaiseen ajatteluun ja sen ilmaisemiseen. Kun oivaltaa tämän ja vertaisuuden merkityksen, pystyy antamaan arvoa niin itselleen kuin toisillekin. Silloin tuleva ammattilainen pystyy myös hyväksymään väistämättä vastaantulevat ennakkoluulot ja asenteet aiheesta kuin aiheesta. Monikulttuurisuus teeman ympärillä niitä joutuu ikävä kyllä paljon kohtaamaan.

Aihetta pitää tarkastella myös sillä ajatuksella että jokainen ihminen on yksilö ja oma persoona, vain osana minuutta on kulttuurinen tausta. Tiia Isokorpi kertoo kirjassaan Napit vastakkain kuinka suomalainen kulttuurin ominaispiiteisiin kuuluu ulkokohtaisuus. Ulkokohtaisuuden vuoksi suomalainen vuorovaikutuskulttuuri on vähäpuheista, itseä vähättelevää ja niukasti toiselle palautetta antavaa. Oppijan on hyvä tulla tietoiseksi myös oman kulttuurinsa vaikutuksista kommunikaatioon ja vastavuoroisuuteen. Ilokseni huomasin että vuorovaikutuskulttuuri ryhmässä toimi ja ryhmä oli valmis vastavuoroiseen kommunikaatioon. 

Toteutin ryhmän kanssa keskustelu-lippuharjoituksen. Tarkoituksena on että jokainen pääsee sanomaan ja on pakko miettiä aihetta monikulttuurisuus. Tämän halusin ottaa niin sanottuna lämmittelynä, jonka toivon virittävän hedelmällistä keskustelua aiheesta koko opintojakson aikana. Jaoin ensin kaikille pienryhmille sama aiheen: Keskustelkaa teemasta nimeltä monikulttuurisuus? Ryhmän kanssa oli helppo toimia koska dialogisuus oli heille tuttu aihe. Hyvin pienellä ohjeistuksella päästiin vauhtiin. Tarkensin kuitenkin että 1 lappu on noin 5 lausetta. Toista puhujaa ei saa keskeyttää. 

Jo ensimmäinen osio herätti odotetusti paljon keskutelua. Merkille pantavaa oli se kuinka opiskelijat ryhtyivät kertomaan omia kokemuksiaan aiheesta tai sivuten aihetta. Seuraava video demonstroi sitä miten dialoginen keskustelu voi avata kertomaan hyvinkin henkilökohtaisista aiheista. Ehkä keskustelu ei mennyt ihan Dialogisen keskustelulippuharjoitusten ohjesäänöillä, mutta näin että keskustelu oli hyvin avartavaa ja siihen osallistui kaikki. Tämän tyyppisillä keskusteluilla pystytään helposti lähestymään aihetta ja saadaan opittavalle aiheelle hyvää kytkentää todelliseen elämään. Muut opiskelijat selkeästi kiinnostuivat ja osoittivat lisäkysymyksiä lapuillaan.

Harjoituksen lopuksi teimme lyhyen yhteenvedon teemasta.

Tämän jälkeen jokainen pienryhmä sai oman aiheen.

Ryhmäkohtaiset aiheet:

1. Maahanmuuttajan voimaantuminen?
2. Maahanmuuttajan kotoutuminen?
3. Maahanmuutto: Integraatio vai yksilön oikeus?
4. Viestintä ja kommunikaatio. Ymmärränkö sinua, ymmärrätkö minua?
5. Kulttuurin vaikutus ihmiseen?
   

Toteutettiin taas keskusteluliput harjoituksena. Tähän vaiheessa päästessä alkoi osalla opiskelijoista olla jo väsymyksen merkkejä, mutta siitä huolimatta saimme aikaan hyviä synteesejä. Koska ryhmiä oli seitsemän kaksi ryhmää 1 ja kaksi ryhmä 2 yhdistyivät ja tekivät yhteiset synteesin. Yllättävää oli huomata kuinka syvälle aiheeseen opiskelijat olivat päässeet. Esiin tuli paljon sellaista mihin opiskelijat kytkeä teoreettista lähtökohtaa. Seuraavassa videossa esitellään synteesi kohdasta 4. Viestintä ja kommunikaatio. Ymmärränkö sinua, Ymmärrätkö minua? Kuten aina osan pitää poistua paikalta ennen päivän loppumista, mutta onneksi suurin osa oli vielä paikalla kello 15.15 kun synteesejä esiteltiin muille. 

Mielestäni onnistuimme pääsemään harjoituksella tavoitteisiin. Lisäksi myös saimme luotua paljon ennakkoajatusta syvällisempää tietoa teemoista. Tästä on hyvä lähteä rakentamaan seuraavia lähijaksoja joissa keskitytään kotoutumiseen.

Opetusharjottelu alkaa

Eilen olin viimeisessä yhteisessä face to face palaverissa Laureassa ennen harjoittelun alkua. Palaverissamme oli Maire Antikainen sekä Marjo Ritmala. Marjoa en ollut aiemmin vielä tavannut. Tarkensimme vielä lähiopetus päivät sekä LBD projektin vetovastuu jaon. Minä ja Maire menemme Järvenpäähän.

Laurea on  avannut Järvenpäähän maahanmuuttajatoimistoon Verson, Jampankaari 5a:han.Versoon voi suunnitella erilaista toimintaa. Alustavia visioita on suunniteltu kulttuuritoimen (museo, kirjasto, opisto) kanssa. Suunnitelmana on vuosittain ottaa esiin jokin kulttuuri. Tänä vuonna se on Unkari. Järvenpäällä on Unkarin kanssa ystävyyskaupunki toimintaa ja tänä vuonna on 30v. juhlavuosi. Suomi-Unkari seuraa toimii Järvenpäässä aktiivisesti, mutta tarkoituksena on tehdä yhteistyötä unkarilaisten maahanmuuttajien kanssa.  Verson avajaiset Järvenpäässä 17.1.
23.1. On tarkempi suunnittelutapaaminen LBD –hankkeen tiimoilta.  

Mielenkiintoista on päästä oppimaan uusi opetusmetodi. Jatkossa päivitä omia mietteitäni niin lähiopetuspäivistä kuin  LBD hankkeen tai projektin kuinka nyt vain toteutuksen ja suunnitelmien etenemisestä.

Nyt jännityksellä odottamaan harjoittelun alkua…